Metsiemme modernit raaka-aineet luonnonkosmetiikassa -käävät ja sienet

 Käävät ja sienet kosmetiikan raaka-aineina

Lakkakääpä

Kääpien ja sienien ravintorikkaus on tiedustettu etenkin itäisissä maissa jo vuosisatojen ajan. Näin ollen myös niitten laboratoriotutkimuksia tehdään eniten toisella puolen maapalloa, ja tiedon saaminen on ollut haastavaa. Nykyisellään kuitenkin tutkimusaineisto avautuu taitavalle googlettajalle jo melkoisen hyvin.

Täytyy sanoa, että olen äärimmäisen onnellinen ja ylpeä siitä, että metsissämme kasvaa tällainen potentiaalisten raaka-aineiden aarreaitta -ja vieläpä niin puhtaana saasteista! On ilo jakaa se teidän kanssanne.

Koostan tähän tiivistelmän siitä, missä mennään 2020-luvulla noin suurin piirtein. Luonnollisesti en aivan kaikkea tietoa ehdi tähän kääntää, mutta jotain yleistä voin varmastikin sanailla.

Sieniuutteet ja -yhdisteet kosmetiikassa 

Oludemi Taofiqa,b,, Ana M. González-Paramása, Anabela Martinsa, Maria Filomena Barreiroc, Isabel C.F.R. Ferreiraa,*

Klikkaa linkki nähdäksesi alkuperäisen aineiston.

Alla tiivistelmä tästä vapaasti suomennettuna sekä reilusti tiivistettynä

Kosmetiikassa aletaan siirtyä pikku hiljaa luontaisiin raaka-aineisiin niiden myrkyttömien ominaisuuksien vuoksi. 

Tässä keskitymme sieniuutteiden tärkeimpiin bioaktiivisiin yhdisteisiin. Sieniuutteissa on nähtävissä selvää ihon pigmentoitumista vähentävää, hyaluronihapon ja kollageenin muodostumista edistävää, sekä ihon elastisuutta ylläpitävää toimintaa. 

Lisäksi on kartoitettu niiden  antioksidanttista, mikrobeita ja tulehdusta vähentävää potentiaalia. Tutkimusten perusteella sieniuutteet ovat tärkeitä ainesosia, jotka voivat auttaa torjumaan ikääntymistä, vähentämään tulehduksellisen ihosairauden vakavuutta ja korjaamaan hyperpigmentaatiohäiriöitä. Nämä havainnot ja väitteet on tuettava oikein kliinisillä kokeilla ja in vivo -tutkimuksilla.

Kosmetiikka, luonnollisten ainesosien kartoitus ja nutrikosmetiikka

"Kosmetiikkatuote" on mitä tahansa pehmeävaikutteista ainetta, jota joko hierotaan tai sirotellaan ihmiskehon eri osiin, joiden ainoana tarkoituksena on puhdistaa, kaunistaa, lisätä viehättävyyttä, suojata ja säilyttää niitä. hyvässä kunnossa (Luque de Castro, 2011). 

Kymmenien miljardien arvoiseen kosmetiikkateollisuuteen etsitään jatkuvasti luonnollisempia ainesosia jotka ovat biologisesti aktiivisia ja saattavat jopa sisältää aivan uusia toimintoja. Näiden tuotteiden tiedetään sisältävän ainesosia, jotka vaikuttavat ihon toimintaan positiivisesti toimittamalla tarvittavia ravintoaineita terveelle iholle ja parantaen samalla ulkonäköä, hehkua, rakennetta ja ikääntymistä estävää aktiivisuutta (Hyde et al., 2010). 

Artikkelissa mainitaan myös "nutrikosmetiikka" eli yhdistelmänä ihon ulkoisen hoidon ja ravintolisien  kulutuksen visuaalisen ulkonäön tuottamiseksi ja ihon, hiusten ja kynsien terveyden parantamiseksi. 

Kosmetiikkateollisuus pyrkiikin nyt kehittämään nutrikosmeettisia tuotteita, joissa on runsaasti useita ainesosia, kuten kollageenia, hyaluronihappoa, elastiinia ja keramidia, joiden tiedetään ylläpitävän ihon rakennetta ja toimintaa. Myös fenolipitoinen ruokavalio (esim vihreä tee ja Suomessa kotoiset luonnonyrttimme) ylläpitävät ihon rakenteellista vakautta, elastisuutta ja estää melanogeneesiä.

Ihon ikääntyminen 

Kehon suurin elin, iho, käsittää noin 15% kehon koko painosta. Iho pitää nesteen kehossa ja suojaa sitä. Ihon ikääntymisen tiedetään johtuvan soluperäisen mekanismin aiheuttamista hormonierityksen muutoksista, jotka usein johtavat kollageenin hajoamiseen sekä ihon kuivumiseen ja rappeutumiseen. 

Myös ulkoiset tekijät vaikuttavat ihon ikääntymiseen ja suurinta osaa tässä näyttelee "fotoaltistuminen" eli altistuminen auringolle. Tämä oksidatiivinen stressi (ROS) aiheuttaa vaurioita solukomponenteille, kuten soluseinämille, lipidikalvoille, mitokondrioille ja DNA:lle. Se laukaisee myös tekijän, joka edistää kollageenin hajoamista. UV-säteily myös vähentää kollageenisynteesiä. 

Ihon altistuminen voimakkaalle UV-säteilylle aiheuttaa ROS:n muodostumista, mikä yleensä johtaa DNA-vaurioihin, ihon tulehtumiseen, pigmenttimuutoksiin, fibroblastien kollageenin hajoamiseen ja näin ollen kollageenisynteesin vähenemiseen.

Vaikka elastiini ja kollageeni ovat ihon pääkomponentteja, se sisältää myös hyaluronihappoa, joka on keskeinen molekyyli, joka kosteuttaa ihoa ja tekee siitä vähemmän alttiin oksidatiiviselle stressille.

Näin ollen ihon ikääntymisen hoidossa elastaasin, hyaluronidaasin, tyrosinaasin ja MMP-1-entsyymien estäjät voivat olla varteenotettavia ainesosia, koska ne palauttavat ihon kimmoisuutta, lisäävät kosteuspitoisuutta, stimuloivat kollageenisynteesiä ja vaalentavat ihoa eli tasoittavat sen sävyä. 

Luonnollisilla fenolisilla yhdisteillä on raportoitu poistavia ominaisuuksia oksidatiivista stressiä vastaan, mikä tekee niistä mielenkiintoisia ehdokkaita ikääntymistä ehkäisevien voiteiden tai emulsioiden valmistukseen kosmetiikkateollisuudessa.

Sieniuutteiden rooli

Sieniä on tutkittu laajasti ja tutkimuksissa niistä on löydetty mm. fenoliyhdisteitä, terpenoideja, polysakkaridideja, lektiinejä, steroideja, glykoproteiineja ja useita lipidikomponentteja. Sieniuutteista on löytynyt mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten antioksidanttista-, kasvaimia estävää, antimikrobista ja tulehduksia estävää vaikutusta. 

Antioksidanttisuus

Solujen ja kudosten normaalissa toiminnassa tapahtuu biologisia reaktioita, joista syntyy myös ns. vapaita radikaaleja eli parittomia elektroneja.

ROS (oksidatiivinen stressi)

RNS (rekatiiviset typpilajit)

RSS (reaktiiviset rikkilajit)

Näitä keho tasapainottaa luontaisen antioksidanttivarastonsa turvin (glutationiperoksidaasi, katalaasi ja superoksididismutaasi), mutta liiallinen oksidatiivinen stressi aiheuttaa sen, etteivät kehon omat varastot riitäkään tasapainon luomiseen. Sienet ja käävät sisältävät suuria määriä bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on tällaista antioksidanttiaktiivisuutta.

Antioksidanttien tärkeä rooli ihon terveydelle ohjaa jatkuvaa etsintää luonnosta peräisin olevista yhdisteistä, jotka pystyvät poistamaan oksidatiivista stressiä ja estämään tyrosinaasientsyymin aiheuttamaa ihon ikääntymistä.

Tulehdusta estävä vaikutus

Lukuisten tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että monilla sienien sisältämillä yhdisteillä on kyky vähentää tulehdusvälittäjien tuotantoa. Näitä ovat mm. polysakkaridit, terpeenit, fenoliyhdisteet, sterolit, rasvahapot ja polysakkaridi-proteiinikompleksit. Toistaiseksi eniten on tutkittu vinokkaiden ja lakkakäävän ominaisuuksia.

Tyrosinaasia (pigmenttimuutoksia) estävä vaikutus

Tärkein ihon väristä vastaava pigmentti on melaniini. Kun iho altistuu liikaa UV-säteilylle, syntyy melaniinin ylituotantoa, koska tyrosinaasientsyymin toiminta tehostuu. Tätä kutsutaan myös melanogeneesiksi.

Tyrosinaasi muuttaa tyrosiinin DOPAksi joka hapettuu dopakinoniksi. 

Dopakinoni muuttuu dopakromiksi ja lopuksi eumelaniiniksi, joka on ruskeanmustaa pigmenttiä TAI kysteiini-DOPAksi ja lopuksi feomelaniiniksi, joka on keltaisenpunainen pigmentti.

UV-altistuksen lisäksi myös autoimmuunisairaudet, hormonimuutokset, genetiikka, ehkäisypillerit ja lääkehoidot saattavat aiheuttaa pigmenttimuutoksia. 

Ihon värimuutosten estäminen eli melanogeneesin torjunta perustuu melanogeneesin eri vaiheiden pysäyttämiseen.

Hyperpigmentaatiohäiriöiden hoitoon on käytetty hydrokinonia, mutta sen käytössä on raportoitu mm. sivuvaikutuksina karsinogeenisuutta, soluärsytystä ja kalan hajun erittymistä ihosta. 

Myös kortikosteroidien ja kojiinihapon käytön on korkeasta tehokkuudesta huolimatta raportoitu aiheuttavan  negatiivisia vaikutuksia pitkäaikaisessa altistumisessa. 

Sienien ja kasvien sisältämien fenolien (mm arbutiini, resveratroli, ellagiinihappo ja gentisiinihappo) on raportoitu estävän yhtä tai useampaa vaihetta melanogeneesissä. Lisäksi ne myös toimivat kosteuttavina aineina, vakauttavat ja tukevat ihoa ja estävät ikääntymistä.

Positiivisia tuloksia on saatu muun muassa vinokkaista, pakurista, viljelyherkkusienistä, silkkivyökäävästä, lakkakäävästä, koppelokäävästä, pakurista, siitakkeesta ja kantokäävästä sekä muiden kumariinihappoa, fenolihappoja, gallushappoa, hispolonia, nikotinolityramiinia, betuliinia ja trametenolihappoa sisältävien sienimaailman edustajien joukosta

Tyrosinaa

Anti-hyaluronidaasi (hyaluronihapon säilytys)

Soluväliaine (extracellular matrix) tarjoaa rakenteellista ja mekaanista tukea iholle samalla kun se säilyttää sen eheyden. Sen hajoamisella on tärkeä rooli ihon ikääntymisprosessissa.

Ihon terveydelle välttämättömät kollageeni ja elastiini eivät yksinään riitä ylläpitämään tervettä ihoa. Iho tarvitsee myös muita uusiutumista tukevia aineita. 

Hyaluronihappo lie näistä tunnetuin, ja sillä on tärkeä rooli mitä tulee ihon kosteustasapainoon, viskositeettiin ja nuorena pysymiseen. Hyaluronihapon määrä laskee iän myötä. Tällöin ihon kosteustasapaino kärsii ja ihon kyky nuorentaa itseään vähenee. 

Hyaluronihappoa sisältävät voiteet ja emulsiot ovat tyypillisiä ratkaisuja, mutta niillä on raportoitu taipumus aiheuttaa tulehdusreaktioita. 

Antihyaluronaasiaktiivisuutta on löydetty muun muassa vinokkaista (Pleurotus tuber-regium ja citrinopileatus) sekä trametes lactinea-käävästä. 

Kollagenaasin ja elastaasin vastainen aktiivisuus

Ihon soluväliaineen fibroplastit tuottavat kahta ihoa suojaavaa rakenneproteiinia; kollageenia ja elastiinia.

Elastiini on ECM-proteiini, joka antaa elastisuutta. 

Elastaasi on entsyymi, joka pystyy hajottamaan elastiinia, ja jatkuva elastaasialtistus johtaa ihon kimmoisuuden heikkenemiseen ja ryppyihin. Elastaasiaktiivisuus lisääntuu iän myötä.

Ihon kimmoisuudesta, joustavuudesta ja lujuuden palauttamisesta vastaava tärkein komponentti on kollageeni. Ikääntyminen alkaa UV-säteilyn hajottaessa kollageenia. 

Matriksimetalloproteinaasit (MMP:t) on soluväliainetta hajottava entsyymi. Monet tutkimukset perustuvat AP-1:n luonnollisten estäjien löytämiseksi kosmeettisena ainesosana, joka estää MMP:iden ilmentymistä 

Anti-kollagenaasia on löytynyt muun muassa koppelokäävästä (Grifola frondosa), männyntuoksuvalmuskasta (Tricholoma matsutake), viljelytuppisienestä (Volvariella volvacea) sekä ylipäätään sienistä ja käävistä, jotka sisältävät p-kumariinihappoa, ascorbyl-3-p-kumaraattia, ergotinoeiinia ja ellagihappoa.

Antimikrobinen vaikutus 

Erilaiset mikro-organismit, kuten sienet, stafylokokki- (mm. aureus) ja streptokokkibakteerit aiheuttavat erilaisia tulehduksellisia ihosairauksia, kuten atooppista ihottumaa, seborrooista ihottumaa, selluliittia, punoitusta, impetigoa, follikuliittia, furunkkelia, karbunkpeliabsessia ja psoriaasia. Näistä yleisistä ihosairauksista atooppisen ihottuman on tiedetty liittyvän mikrobien, kuten Staphylococcus aureuksen, lisääntyneeseen määrään ihossa. 

Tutkimustyön avulla pyritään löytämään luonnollisia vaihtoehtoja synteettisille lääkkeille ihosairauksia vastaan. Monilla sienillä on havaittu olevan antimikrobisia vaikutuksia.

Mielenkiinoisimmaksi lajiksi tutkimuksissa on osoittautunut siitake (Lentinula edodes), ja tämän jälkeen tatit (Boletus), lakkakääpä (Ganoderma) ja valmuskat (Lepista).

Fenoliyhdisteistä on löytynyt ominaisuuksia, jotka suojaavat UV-valoa, hyönteisiä, viruksia ja bakteereja vastaan. Niiden on raportoitu osoittavan antibakteerista aktiivisuutta häiritsemällä tunkeutuvan patogeenin solukalvoa ja soluseinää ja johtavan myöhemmin patogeenin kuolemaan.

On havaittu, että fenolihapoilla, kuten 2,4-dihydroksibentsoe-, protokateku-, vanilliini- ja p-kumariinihapoilla, oli suurempi antimikrobinen potentiaali sekä grampositiivisia että gramnegatiivisia bakteereja vastaan, mutta myös feruli-, kahvi-, syringiini-, ellagiini- ja klorogeenihapot osoittivat mielenkiintoisia tuloksia, joita tullaan tutkimaan tarkemmin.

Oludemi Taofiqa,b,, Ana M. González-Paramása, Anabela Martinsa, Maria Filomena Barreiroc, Isabel C.F.R. Ferreiraa,* 

Tämä artikkeli on käännetty hyvin vapaamuotoisesti. Se ei ole sanatarkka käännös, joitain osia on jätetty pois (mm. kohta 4 kosmetiikan tuotesarjoista jotka sisältävät sieniä, linkit toimimattomia ja kohta 5 loppusanat, joka oli tiivistelmä artikkelista). ja olen pyrkinyt tiivistämään tähän vain oleellisen tiedon. Kehotan lukemaan artikkelin itse, mikäli tahdot laajempaa tietoa ja tutustumaan myös lähteisiin, joiden pohjalta artikkeli on muodostettu. -Elina